Lama ja taloudellinen vastuu

21.11.2022

Suomessa tilastokeskus tarkastelee kansantalouttamme ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tilastot julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kansantalouden arvioinnissa keskeinen mittari on bruttokansantuote (BKT), joka mittaa Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa vuoden aikana.

Yleisen määritelmän mukaisesti yhteiskuntamme talous on taantumassa, kun BKT pienenee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Kansankielellä sanottuna, taantuma tarkoittaa talouden heikkenemistä vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti.

Lama tarkoittaa pitkittynyttä taantumaa, jolloin koko vuoden BKT on aiempaa vuotta pienempi. Taantuma ja lama voidaan tilastollisesti havaita vasta myöhään sen alkamisen jälkeen, kun toteutunutta taloutta ja BKT:ta arvioidaan suhteessa aiempaan.

Lamassa työttömyys, konkurssit ja pankkien luottotappiot lisääntyvät, kotitalouksien tulot pienenevät, sekä kuluttajien yleinen ilmapiiri ja luottamus talouteen heikkenevät.

Nyt näkymät ovat harmaat ja taantuma on lähellä. Sodan tuomalla epävarmuudella, energiakriisillä, nousseilla energian, polttoaineiden, ruuan ja materiaalien kustannuksilla on vaikutusta niin valtion, kuntien, kuin yksittäisten ihmisten taloustilanteeseen.

Hintojen noustessa ihmiset ovat tulleet varautuneemmaksi ja tarkistavat ostoskäyttäytymistään. Kun ihmiset ostavat vähemmän kulutustuotteita, kasvu hidastuu ja talous kääntyy taantumaan.

Suomessa yksittäiset henkilöt, kotitaloudet, kunnat ja valtio ovat voimakkaasti velkaantuneita ja velkamäärä on kasvanut vuosittain. Inflaation kiihtyessä ja korkojen noustessa taloudellinen tilanne heikkenee ja velkaantuminen kasvaa.

Ne, joilla taloudellinen tilanne on hyvä, tai omaavat henkilökohtaisen puskurin (säästöjä), ovat paremmassa tilanteessa. Vaikka ajat kovenevat, säästöt tuovat turvaa mm. sairastumiseen tai työttömyyteen.

Nyt, jos koskaan, meidän on saatava niin henkilökohtainen, kuin valtion budjetti kontrolliin. Liika velka johtaa pahimmillaan konkurssiin.

Nyt, jos koskaan, meidän on saatava niin henkilökohtainen, kuin valtion budjetti kontrolliin. Liika velka johtaa pahimmillaan konkurssiin. 

Yksinkertaistettuna tulojen on oltava menoja suuremmat. Valtion ja kuntien kohdalla tämä tarkoittaa menojen pienentämistä mm. hallinnollisia kuluja karsimalla, työtä tehostamalla ja byrokratiaa vähentämällä. Raskaista palveluista on siirryttävä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tuloja on saatava lisättyä. Työpaikkoja ja yrityksiä on saatava lisää. Valtion ja kuntien tulee kannustaa ja tukea yritystoimintaa voimakkaasti.

Yksilön paras ja nopein varautumiskeino taantumaan on velkojen poismaksu ja taloudellisen puskurin kerääminen. Jokaisella tulisi olla pahan päivän varalta säästettynä omiin menoihin suhteutettu varallisuus.

Varautuminen voi tarkoittaa, mahdollisuuksien mukaan, muuttamista edullisempaan asuntoon, ostosten vähentämistä tai lisätyön hankkimista. Jokaisen tulisi vähintään suunnitella ja varautua, miten pärjää taloudellisesti, jos menettää työnsä.

Niillä, joiden taloudellinen tilanne on vakaa, on kansantalouden kannalta kannattavaa kuluttaa mahdollisuuksiensa mukaan. Etenkin taantumassa on tärkeää tukea suomalaisia yrityksiä.


Julkaistu Kalevassa 21.11.2022